Olen tässä juuri lähtökuopissa kotona ja tämä päivä tulee kulumaan pitkälti pakettiautossa ja tuhansien REVS-lehtien tuoreen painomusteen hajussa. :) Tarkoituksena on siis kuskata uudet lehdet jakelijoille tämän ja huomisen aikana. Voin kertoa, että on aikamoinen urakka, kun yksi pikkuruinen lehtilaatikko painaa 10kg. No tuleepahan habaa kasvatettua!
Meikäläinen siis laukkaa koko päivän pitkin Helsinkiä laatikot kainalossa, mutta tsemppiä ovat tässä aamun tunteina antaneet nämä pari biisiä. En siis tajua, mikä minuun on mennyt, mutta olen täysin hurahtanut Rihannan uuteen We found love -hittiin. Eihän siinä sinänsä mitään, mutta en yleensä ikinä kuuntele Rihannaa, vaan musiikkimakuni painotus on enemmän jossain indie-puolen popissa ja rokissa sekä ehkä jossain elektrovirityksissä ja vähän jazzissakin. Mutta mikäs siinä, jos biisi on hyvä. Ja tuota olen nyt luukuttanut aamusta iltaan viikonlopusta lähtien. Toinen tämän hetken suosikki on Lana Del Reyn Blue Jeans -biisistä tehty remix, joka pistää samaten heti vähän jalan vipattamaan. Toivon siis, että tekin saatte vähän energiaa näistä biiseistä aamuihinne! :)
Loading ...
Moi!
Mua kiinnostais tietää, mikä on sun työkuva ja ammattinimike tuossa Revsissä? Ja mikä oli sun osuutes sen perustamisprosessisa :)?
Moikka! Tällaisissa pienissä start up -yrityksissä meininki on usein vähän sellainen, että kaikki tekevät vähän kaikkea. Porukkaa on vähän, budjetti on pieni ja töitä paljon, joten tässä tehdään kaikki vähän kaikkea. :) Ja tietenkin kun on kyseessä ystäväporukan yhteinen projekti, asioissa ollaan sitäkin joustavampia. Virallinen nimikkeeni firmassa on viestintä- ja pr-päällikkö, mutta loppujen lopuksi suuri osa tekemistäni jutuista liittyy ihan muihin asioihn. Kuten nyt vaikka tänään, kun olen roudannut laatikoita ympäri Helsinkiä koko päivän. :)
Ja mitä tuohon perustamisprosessiin tulee, niin käytännössä olen toinen lehden perustajista. Päätoimittajana toimiva Federico Cabrera (joka on siis ystäväni) soitti minulle viime keväänä yksi kaunis sunnuntai-ilta ja heitti, että ryhtyisinkö tekemään hänen kanssaa kokonaan uutta muotilehteä. Sen kummempia miettimättä naurahdin vain, että joo, miksei. :D Silloin kuvittelin, että jos koskaan saisimme mitään konkreettista aikaiseksi, se tapahtuisi ehkä joskus parin vuoden säätämisen jälkeen, mutta lopulta asiat etenivätkin paljon nopeammin. Kesän käytimme siihen, että hioimme konseptia ja mietimme, miten projekti olisi käytännössä toteutettavissa. Lopulta nappasimme loppukesästä mukaan projektiin Miikan, joka ymmärtää enemmän raha-asioista ekonomi-taustansa ansiosta. Ja loppujen lopuksi löysimme itsemme tilanteesta, että palaset vain loksahtelivat kohdalleen ja ensimmäinen numero ilmestyikin jo marraskuussa. :)
hah miten hassua! mäkin en-muka-kuuntele-mitään-mainstreamia tyttönen oon salaa popitellu noita biisejä. hiton hyviä. ja toi rihannan biisin video= ah!
Haha, mulla kävi samoin. Tää biisi parani vain entisestään, kun ensimmäisen kerran törmäsin tuohon valtavan hienoon videoon!
Hei! Käy ihmeessä youtubessa kuuntelemassa Boyce Avenuen tekemä cover kyseisestä kappaleesta, itse menetin sille sydämeni tuossa muutama päivä sitten. :)
http://www.youtube.com/watch?v=6I3kgbBp6PY&feature=relmfu
Mä myös olen menettänyt sydämeni kyseiselle yhtyeelle. Aivan ihania covereita <3
Meillä on kyllä hämmentävän samanlainen musiikkimaku ;) Tosi usein löydän täältä jonkun ihan mahtibiisin tai vastaavasti oon ihastunu siihen jostain syystä jo aiemmin ja sitten parin päivän päästä luen siitä täältä blogista :D
Hei kaunis ja ihana Jenni!
Kommenttini liittyy nyt kyllä tämän päivityksen ulkopuolelle :) Kävin läpi hiuksiin liittyviä postauksiasi, koska koen omistavani aika samanlaisen hiuslaadun kuin itselläsi – tosin ehkäpä vieläkin ohuemman ja todella haasteellisen! Hiusten sanotaan olevan naisen kruunu, joten ongelmatukkaisena naisena arki on usein, noh, hyvin raadollista naiseutta ajatellen ;) Etenkin kohta, kun ei enää voi/kehtaa piiloutua myssyjen ja pipojen alle! Ehdottaisinkin postausideaksi editorialkuvia naisista, joille ei ole suotu luonnostaan paksua, muhkeaa hiuspehkoa. Joskus vain tarvitsee muistutusta siitä, ettei paksu ja runsas tukka ole ainoastaan se kaunis ja upea :) On myös monia, jotka kärsivät perinnöllisistä tai sairaudellisista syistä hiustenlähdöstä tms.
Jos postausideani kuulostaa ihan pöhköltä ja kaukaa haetulta, niin mielenkiinnolla odotan, jos sulla on vinkata jotain uusia luottotuotteita liukkaiden ja lasimaisten hiusten taltuttamiseksi! :)
Ihanaa kevään odotusta!
Postausideasi on tosi hyvä! :) Ainoa ongelma taitaa vain olla, että noita editorial-kuvia varten mallien tukkaa pöyhitään ja piipataan ja mahdollisesti kohennellaan myös lisäkkein, joten on vaikea sanoa, millainen kunkin mallin tukka sitten oikeasti sen kaiken alla on. Mutta olen kuullut esimerkiksi suomalaismalleista, että Mia Frilanderilla on kuulemma varsin hentoinen tukka. Noissa kuvauksissa on vain yleensä ammattilainen vääntämässä sitä kuontaloa kuosiin, joten ne hentoisemmatkin kutrit saadaan näyttämään muhkeammilta. Mutta tässä on hyvä aihe, mietin asiaa eteenpäin! :)
Meinasin myös itse vielä lisätä, että harvalla mallilla tukka on luonnontilassa noissa upeissa kuvissa :) Mutta kuitenkin, toisilla lähtökohdat tämän feikin(kin) upean tukan saamiseen ovat runsaammat kuin toisilla – mistä sen aidon tukan sitten enää tunnistaa, siinäpä salapoliisitöitä :)