Piipahdin eilen Kiasmassa Denise Grünsteinin valokuvanäyttelyn avajaisissa ja vaikutuin todella näkemästäni. Myös muotikuvaajana toiminut Grünstein on itse asiassa suomalaissyntyinen ja siksi onkin hassua, että tämä näyttely on hänen ensimmäisensä Suomessa. Samaan aikaan meneillään on myös toinen näyttely Kulttuuritehdas Korjaamolla, jonka tästä Kiasman ja Elle-lehden yhdessä järjestämästä näyttelystä vakuuttuneena ajattelin myös käydä tsekkaamassa. Molemmat näyttelyt aukeavat yleisölle perjantaina 30.4. ja Korjaamolle yleisöllä on peräti vapaa pääsy. Todella hienoja valokuvia ja vangitsevia tunnelmia – suosittelen! :)
Mutta tosiaan… Vaikka taide-elämys eilen olikin fantastinen, sitä hiukan häiritsi yksi pieni juttu, josta Johanna ehtikin jo kirjoittaa. Käväisimme näyttelyn avajaisissa siis Johannan kanssa yhdessä ja ikäväksemme huomasimme vasta jo paikalle ehdittyämme, että olimme toivottoman alipukeutuneita kyseiseen tilaisuuteen. Harvoin on oikeasti hävettänyt yhtä paljon kuin eilen ollessani pukeutuneena valkoisena loistavaan kirpparineuleeseen sekä farkkuleggingseihin, kun vieressä parveili seurapiirien kermaa cocktail-mekoissaan ja korkokengissään. Okei, EHKÄ minun olisi pitänyt osata tietää tilaisuuden luonne, mutta koska avajaisten ajankohta oli klo 17.30 eikä kutsussa ollut mainittu mitään erityistä pukukoodia, kuvittelin tapahtuman olevan varsin casual. Erityisesti tuo kellonaika johdatteli minua siihen suuntaan, että kyseessä olisi melko rento after work -henkinen tilaisuus, koska suurin osa vieraista joka tapauksessa tulisi sinne suoraan töistä. No väärässäpä olin!
Eikä siinä mitään, asuni oli ihan söpö sinänsä, mutta totaalisen väärässä paikassa. Kirosin, etten ollut laittanut edes mustaa paitaa, koska sen avulla joukosta ei olisi erottunut ihan yhtä räikeästi. Aika ironista silti, että yksi Grünsteinin näyttelyn osista on nimeltään Malplacé – Väärässä paikassa! :D No oppia ikä kaikki, ja tästä opin sen verran, että tuskinpa mokaan jatkossa samalla tavalla. Note to self: lievä ylipukeutuminen on AINA pienempi paha kuin alipukeutuminen! Mutta älä sure Johanna, eiköhän tämä häpeän musta varjo haihdu yltämme aika nopeasti. ;) Haha.
Postauksen kuvat ovat Denise Grünsteinin näyttelystä, joka on juuri nyt esillä Kiasmassa.
Loading ...
Voih, kuulostaa kurjalta, mutta aivan varmasti näytitte silti hehkeämmiltä kuin nuo ns. seurapiirien kerma ihmiset :) Ihan oikeesti. Ja jos tilaisuus alkaa tuohon aikaan, ei kyllä tulis mieleenkään odottaa, että pukukoodina olisi mikään muu kuin normaali “tulen suoraan töistä” -asu.
Ton tyyppiset tilanteet on vaan niin tyypillistä ainakin mulle. Niin se vaan menee, että jos on just ollut joku tosi kiire aamu, jäänyt hiukset pesemättä (vaikka ois ollut ihan pakko) ja kiskonut jotkut käsiin sattuvat vaatteet, aivan takuulla törmää ihmisiin tai joutuu johonkin tilanteeseen, johon ei missään nimessä haluaisi joutua sen näköisenä. Murphyn laki tai jotain.
Haha, no ei nyt lähdetä vertailemaan. :) Tällaiset tapahtumat, joiden yhteydessä pukukoodia ei ole ilmoitettu, ovat toisinaan vähän hankalia. Minä olin kyllä onneksi siellä ihan nättinä ja hiukset oli laitettu kivasti – asu ei vain vastannut muun osallistujajoukon tyyliä ollenkaan. Mutta niinhän se aina menee, että juuri silloin, kun on aivan kauhean näköisenä jossain, tuleekin sellainen piinaava edustustilanne eteen. :D
Tosi harmillista, tosin te kaksi ette kyllä tarvii cocktail-mekkoja yllenne ollaksenne kauniita :)
Täytynee käydä katsastamassa molemmat näyttelyt, sillä mielenkiinto heräsi noiden muutaman kuvan perusteella.
Muistaakseni Kiasmalla on kuun ensimmäisenä keskiviikko-iltana ilmainen sisäänpääsy…
Voi kiitos. :D Mutta joskus sitä voisi osata pukeutua tilanteen mukaan hieman paremmin. Oh well, ensi kerralla sitten! ;) Mutta ehdottomasti suosittelen tsekkaamaan näyttelyt – olin todella vaikuttunut! Ja joo, olen kuullut tuosta kuukauden ensimmäisestä keskiviikosta, en vain ole itse ehtinyt koskaan vielä tsekata käytännössä. :)
Itseasiassa ihan pukeutumisetiketin mukaisesti näyttelyavajaiset on päivätilaisuus (alkaa ennen klo 18) ja naisten pukeutumiskoodi on vierailupuku/juhlava pitkähihainen lyhyt asu, hattu ja hansikkaat/ pitkähihainen yksivärinen silkkipuku tai vastaava, hattu ja hansikkaat. Mutta ei avajaisissa aina tarvitse pönöttää juhlavasti, varmasti monesti riittää, että on siististi pukeutunut. Toki on hyvä kunnioittaa tilaisuuden järjestää oikealla pukeutumisella, paikasta riippumatta. Itse yritän mielummin olla astetta yli- kuin alipukeutunut, pääsee itsekin fiilikseen paremmin.
Mutta tuskinpa siihen nyt maailma kaatuu, parempi ehkä mennä paikan päälle ja olla kiinnostunut itse taiteesta, kuin olla menemättä vain siksi että on epäsopivasti pukeutunut.
Minulle pukeutumisetiketti ei ole niin tuttu, että osaisin suoralta kädeltä sanoa, miten johonkin tilaisuuteen tulee pukeutua, ellei pukukoodia ole ilmoitettu. Yleensä suhtaudunkin juuri niin, että tietenkin pukeutumisellani haluan kunnioittaa tilaisuutta ja sen järjestäjää, mutta tässä tapauksessa en todellakaan vain tajunnut, että tilaisuuden luonne olisi noinkin “fancy”. Tosin eivät siellä kyllä muutkaan tuon mainitsemasi etiketin mukaan olleet pukeutuneet, vaan aika sekalaista joukkoa näytti olevan. :) Mutta luulen, että meidän kohdallamme alipukeutuminen häiritsi meitä itseämme huomattavasti enemmän kuin ketään muuta. ;)
Onpa ihmeellistä, minun mielestäni kyllä näyttelyavajaisiin voi mennä melko tavallisessa asussa ja olen muutamissa ollutkin ihan perussiisteissä vetimissä. Mutta ehkä siellä päin on vähän eri meininki :)
No tämä on juuri vähän ristiriitaista, kun olen joskus ollut näyttelyiden avajaisissa, joissa väki on ollut huomattavasti kasuaalimmissa kuteissa, mutta näemmä on paras varautua aina sen fancymman vaihtoehdon mukaan. :D
http://www.elle.fi/elletv/videot/_a111898/katri+niskanen+loi+uniikin+puvun/ bongaus! :)
Voi ei! :D Ja minä kun niin luulin onnistuneensti pakoilleeni niitä kameroita. :D
jeejeejee, kiitos näyttelyvinkistä! Hyville valokuvataidenäyttelyille on aina tarvetta, mahtavaa!
Olin itse jotain kuukausi sitten Kiasmassa näyttelynavajaisissa (järjestetty juttu, sekin on hyvä, kandee käydä katsomassa!) ja mietin kotona pitkään, mitä laittaisin päälle, kun olin sieltä vielä suoraan suuntaamassa looseen :) Lopulta huomasin, että olin mustassa trikoomekossani ja neuletakissani ihan ok, ja oikeastaan vähän yllätyinkin, miten epämuodollisesti väki pukeutui. Luulen, että fiilis alipukeutumisesta oli lähinnä omassa päässäsi, etkä varmasti mitään koodia rikkonut ainakaan. On kyllä totta, että taideväki on usein aika mustanpuhuvaa, mutta toisaalta niissä porukoissa myös kunnioitetaan erottumista, jos siihen on pokkaa. Ei mitään hätää! :D
Olepa hyvä, ilo on minun puolellani. ;) Mutta mitä tähän pukeutumiseen tulee, niin aika harva nykyään tuntee etikettiä saati noudattaa sitä, joten kyllä noissa tilaisuuksissa huomaa, miten älyttömän sekalaista se pukeutuminen on. Tässä tapauksessa asiaa olisi huomattavasti auttanut vaikka ihan se, että paitani olisi ollut valkoisen sijaan musta – en olisi erottunut niin selvästi joukosta. :D
Voih sullekin :( Luin Johannan postauksen asiasta, ja täytyi tulla lukemaan sinunkin versio.. Uskon, että toivutte kyllä ;)
No eiköhän tästä toivuta. ;) Otan tämän oppimiskokemuksena. :D
Haha aika hyvä toi maayan pongaus :D Ei voi olla huomaamatta ku kuvataan suoraan :D
Et näytä kauheen alipukeutuneelta, toihan on nätti neule :)
Joo, yritin parhaani mukaan pysyä kaikilta kameroilta piilossa, mutta niin vain ne nappasivat minut. ;) Ja neule on kyllä ihana! :) Mutta ehkä se ei sopinut ihan tuohon tilaisuuteen.
Ymmärrän kyllä alipukeutuneen fiiliksen, mutta ihan kivalta kuitenkin tuossa videolla näytit :)
Mä olin muutama vuosi sitten kavereiden kanssa näyttelyn avajaisissa. Oltiin kyllä yritetty sentään melko siistit vaatteet löytää päällemme, mutta aika nopeasti tajuttiin, että kaikkien pukumiesten ja jakkutätien keskellä vaatteemme olivat turhan vaatimattomat. Kaiken lisäksi erotuimme muista vieraista jo ihan iän perusteella. Kun muu väki oli lähinnä yli 40-vuotiaita, me pari opiskelijatyttö näytimme väärään paikkaan eksyneiltä. Tuolloin tilanne ei paljoa naurattanut, mutta jälkikäteen onkin sitten muisteltu tilannetta paljon paremmilla fiiliksillä :) Joten pää pystyyn, tuskinpa teitä jatkossa muistetaan koko näyttelyväen keskuudessa niinä alipukeutuneina tyttöinä :)
Kiitos. :) Luulen, että näissä tilanteissa pahin fiilis on itsellä, kun kokee olevansa alipukeutunut. Harvemmin minä ainakaan arvioin muiden pukeutumista arvostelevasti tuollaisissa tapahtumissa, joten enpä usko muidenkaan kauheasti sitä harrastavan. En usko, että herätimme mitenkään suunnattomasti huomiota pukeutumisellamme, mutta se teki silti oman olon epämukavaksi niiden mekkojen ja korkkareiden keskellä. :)
Mä en nyt ota kantaa teidän pukeutumiseen kun en sitä ole nähnyt mutta viitaten Heidin kommenttiin niin myös päivätilaisuuksiin on etiketti, jota noudatetaan ellei toisin ole kutsussa ilmoitettu.
Olin juuri hiljan isoissa valmistujaisissa, joka on myös päivätilaisuus, ja siellä ärsytti suunnattomasti casuaalista pukeutuneet. Kyse on kuitenkin valmistuvien juhlasta ja sitä tulisi kunnioittaa asianmukaisen juhlavalla pukeutumisella. Näyttelyn avajaiset on vähän erilainen tilaisuus toki, vaikkakin taiteilijalle iso ja merkittävä tilaisuus sekin.
Ihmiset harvoin nykyään miettii tai seuraa etikettiä, mikä on musta vähän sääli. Se lisää kuitenkin aina juhlan tuntua. Ja tosi sitä voi vähän soveltaa nykyaikaan, mutta silti farkut tai legginsit ei musta käy oikein mihinkään tilaisuuteen.. Tällainen vähän vanhoillinen mielipide :)
Itse asiassa haluan kyllä sen verran puolustautua, että nykyään saan blogini kautta aika paljon kutsuja kaikenlaisiin päivätilaisuuksiin, joihin missään tapauksessa ei tarvitse pukeutua minkään etiketin mukaan. On toisinaan vaikea arvioida, onko kyseessä rento ja huoleton tapahtuma vaiko hienompi tilaisuus. Yhtä lailla tuntisin oloni epämukavaksi, jos olisin liian pynttäytynyt sellaiseen tapahtumaan, johon kaikki muut ovat ilmaantuneet aivan arkivaatteissa.
Valmistujaiset ovat minulle ainakin aivan selvä tapaus, että niihin pukeudutaan, eikä tulisi mieleenikään mennä sinne farkuissa. Mutta mitä etiketin seuraamiseen tulee, niin aika harva edes nykyään tuntee sitä. Toisaalta sen tuntemusta ei useissa tilaisuuksissa myöskään edellytetä. Itse kuvittelin tämän kyseisen tilaisuuden olevan samantyyppinen, melko arkinen julkistus kuin monet muutkin päivätilaisuudet, joissa olen viime aikoina ollut. Ja sen takia en panostanut pukeutumiseeni enemmän. Mutta ensi kerralla sitten toisin. ;)
Ei ollut tarkoitus avautua sun asuvalinnoista, ymmärrän kyllä hyvin, että osa kekkereistä on varmasti paljon rennompia ja välillä on vaikea arvioida tilaisuuden luonnetta. Omassa mielessäni vaan näyttelyn avajaiset on ihan eri juhlavuusasteen tilaisuus kuin vaikka jossain liikkessä pidettävä muotinäytös tai uuden merkin lanseeraus yms.
Lähinnä halusin tuoda sen esiin, että etiketti on nykypäivänä unohtunut monilta ja se on musta sääli. :)
Okei, ehkä “puolustautua” oli minulta hiukan voimakas sana, koska en todellakaan kokenut kommettiasi mitenkään avautumiseksi. :D Mutta se on totta, että etikettiä ei nykyään juurikaan tunneta. Enkä sanoisi sen edes unohtuneen, vaan sitä ei varmaan useimmissa tapauksissa ole koskaan opittukaan/opetettukaan. Etikettiasiat eivät nykyään enää tunnu olevan osa sellaista yleissivistystä, joka kuuluisi kaikille, sillä eihän noita asioita oikeastaan missään edes opeteta.
Saitko kotiin jotain pitsiä vai veikö Snoopy voiton? ;-)
Hahaha. Eiei, kyllä Snoopy saa nyt väistyä! :D